Kuka minä olen ja mistä kaikki alkoi?

Hola!
Olen Henna 21-vuotias bumerangi Lappeenrannasta. Tällä hetkellä asun suomessa, mutta täällä kirjoitan myös elämästäni Fuengirolassa.

Muutin Fuengirolaan tammikuussa 2016 työharjoitteluun, siitä alkoikin edestakaisin lentäminen.

Ammatiltani olen kokki ja tarjoilija. Tällä hetkellä työskenten baarimikkona pienessä pubissa.

3.1.2016
Perhosia vatsassa. Rakas ystävä, sisko ja iskä mukana lentokentällä. Itkuisten jäähyväisten jälkeen oli aika mennä turvatarkastuksesta läpi. Onneksi iskä lähti mukaan.

Olin täyttänyt 3kk aiemmin 18-vuotta, joten jännitys oli suuri. Pystyin jättämään taakse entisen arjen, omat virheet ja menetykset. Valitettavasti taakse jäi myös ystävät ja perhe.

Lentokone laskeutui Malagan lentokentälle. Kun koneen ovet aukesivat niin se ilman kosteus ja aurinko saivat väkisinkin hymyn huulille.

Lähdimme isäni kanssa etsimään meidän vuokra-autoa. Saatiin auto vuokrattua ja lähdimme suunnistamaan kohti Fuengirolaa. Karttana meillä oli post-it lappu johon olimme piirtäneet reitin. Kuin ihmeen kaupalla löysimme sen avulla perille.

Olin vuokrannut asunnon suomalaiselta kiinteistövälittäjältä. Menimme välitystoimistolle ja sieltä ystävällinen nainen lähti näyttämään minun asuntoni ja antoi avaimet.
Asunto oli ihan siisti, mutta kun sanoin kiinteistövälittäjälle haluavani kaksion en tiennyt sen tarkoittavan espanjalaisten mittapuulla kahta makuuhuonetta.

Ensi kosketus työpaikkaan:
Seuraavana päivänä oli aika mennä tutustumaan uuteen työharjoittelu paikkaan. Yllätyksekseni kyseinen ravintola olikin vaihtanut omistajaa ilman mitään ilmoitusta. Myöhemmin opin kyllä tajuamaan, että omistajien vaihtelu on hyvin yleistä suomalaisten ravintoloiden keskuudessa.

Ravintolassa minut otti vastaan todella mukavan oloinen pariskunta ja sovittiin tulevista työvuoroista. Heiltä kuulin myös, että muitakin tyttöjä on tulossa kevään aikana harjoitteluun, mutta minä olisin ainut kuka on koko kevään.

Aloitin työt kyseisessä ravintolassa omistajan muutoksista huolimatta. Sitten minulle valkeni pikkuhiljaa, että kyseisellä uudella omistaja pariskunnalla ei ole ollenkaan kokemusta ravintola-alalta (tämäkin erittäin yleistä suomi piireissä). Se teki työharjoittelusta aika rankkaa, mutta onneksi en ollut tilanteessa yksin vaan minulla oli maailman parhaat kolleegat keittiössä ja salissa.

Iskä oli reissussa mukana kaksi ensimmäistä viikkoa. Kymmenentenä aamuna säikähdin herätessäni, koska minulta kysyttiin "otatko kahviin maitoa" ja iskä ei sitä minulta kysyisi. Avasin silmäni jä näin setäni ja hänen naisystävänsä. He päättivät tulla yllätys visiitille. Ensimmäiset 15min pystyin ainoastaan hokemaan "mitä helvettiä", joten yllätys onnistui täydellisesti.
Vietin heidän kanssa oikein mukavan viikon, kunnes oli heidän aika lähteä kotia kohti. Jäin ensimmäistä kertaa yksin.
Kotikatu ❤️




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oi kotimaani Suomi

Töitä, töitä, mitä jos vielä vähän lisää?

Paluu suomeen