Isä olen taas maailman tälläpuolen!

Reissuun tuli lähdettyä erittäin hyvin mielin. Saimme erittäin edulliset lennot ja löysimme myös erittäin mukavan motellin jossa majoituimme. Seikkailimme loman aikana ympäri kaupunkia paperisen kartan avulla ja löysimme myös kaikki kohteet jotka halusimme. Vaikka työskentelin baarimikkona, join elämäni ensimmäisen irish coffeen Dublinissa. Reissussa olisin mielelläni viihtynyt pidempäänkin, koska siellä oli niin paljon nähtävää ettei viisi päivää riittänyt. Reissusta jäi parhaiten mieleen Miran perse ja takaraivo kun se viiletti menemään pää kolmantena jalkana. Mieleen jäi myös se, kun lähdimme etsimään linnaa. Kun löysimme sen, oli se jo ilmeisesti turisteilta suljettu. Huomasimme, että portit olivat kuitenkin auki. Lähdimme kävelemään portista eteenpäin hämärillä katulyhdyillä varustettua tietä. Oli erittäin pimeää ja jokainen rasahdus sai adrenaliinin virtaamaan. Päädyimme linnan pihalle pilkkopimeään metsään. Totesimme että on parempi kääntyä takaisin. Tietä ...

Joulu oli vaikeaa aikaa. Ensimmäinen joulu ilman mummoa ja Alinakin oli espanjassa. Siitä kuitenkin selvisin muun perheen tuomin turvin. Olin vanhempieni luona, jossa vietimme joulua melkein normaaliin tapaan. Illalla lähdin ystävieni kanssa kaupunkiin illan viettoon. Jouluaattona Lappeenrannassa on hyvin vilkas yöelämä. Loppujen lopuksi saattin erittäin onnistunut ilta ja oli todella kiva nähdä tuttuja, joihin ei ihan jokapäivä törmääkkään. Uuden vuoden olin töissä yökerhossa. Se oli erittäin mielenkiintoinen kokemus. Meillä oli työporukan kanssa oikein mukava ilta. Oli jännää katsoa selvinpäin vieressä, kun porukka laski sekunteja vuoden vaihtumiseen ja itse vain mietin, että mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Vuosi vaihtui ja päätin töistä lähdettyäni, että tupakointi loppuu nyt. Sitä riemua ei kestänyt kuin 12 päivää, kunnes päätin että voin polttaa yhden sikarin. Loppujenlopuksi tupakointini alkoi uudestaan, koska sikareiden polttaminen kävi liian kalliiksi. Mainitsin aikai...

Vihdoin koitti päivä, kun pääsin töistä lomalle. Pakkasin tavarat laukkuun ja tuttuun tapaan pyörimään Helsinki-vantaan lentokentälle. Jo siinä vaiheessa kun pääsin lentokentän ovista sisään aivot jäivät narikkaan. Päästyäni Malagaan sää ei ollut minun puolellani. Olin jo päivällä perillä, joten otin junan Malagasta Fuengirolaan. Alina lupasi tulla juna-asemalle vastaan. Koko matkan junassa toivoin, että vesisade hellittäisi edes vähäisen. Näistä sateista pyörivät myrsky ja tulva tiedotteet. Päästyäni perille, sade ei ollut hellittänyt. Litimärkä Alina oli kuitenkin odottamassa juna-asemalla kuten oli luvannutkin. Siinä ilmastossa ei kyllä tarvinnut pelätä, että joku näkee kyyneleet. Eikä sitä että meikit leviää, koska niin olisi käynyt jokatapauksessa. Vaikka kaduilla oli 15-20cm vettä huonon viemäröinnin takia, olin erittäin onnellinen kävellessäni tuttuja ja turvallisia katuja. Puolen vuoden poissaolo oli tuntunut paljon pidemmältä ajalta, mutta samalla siltä kuin en olisi iki...

Syksyllä 2016 aloin suorittaa työharjoitteluani. Työharjoittelu sopimus muuttui onnekseni pian työsopimukseksi. Sain työskennellä aivan mahtavan työporukan kanssa. Aloin työskennellä myös samaan firmaan kuuluvassa yökerhossa. Minulla oli siis kolme työpaikkaa saman kadun varrella. Sain tarjoilijan tutkinnon odotettua nopeammin. Olin vielä 18-vuotias valmistuessani toista kertaa. En väitä että kouluaika olisi helppoa ollut, mutta oli se sen arvoista. Syksy tuli vietettyä erittäin työ painotteisesti. Samalla sain kuitenkin pidettyä yksityiselämän kasassa. Vietin vapaa-aikani ystävien kanssa. Minun ystäväni ovat erittäin hyviä nollaamaan työstressistä kärsivät aivot. Alkoholin kanssa tai ilman. Heidän kanssaan toteutin älyvapaimmat ideat mitä ikinä vaan keksittiin. Illat saattoivat mennä myös rauhallisesti Lappeenrantaa ympäri ajellen ja niitä hemmetin Pokemoneja metsästäen. Sain myös uusia ystäviä. Työpaikallani tutustuin paremmin entiseen naapuriini. Tänä päivänä hän on mi...

Heinäkuussa 2016 palasin taas suomeen. Aloitin työt tutussa ja turvallisessa lounaskahvilassa. Muutin melkein Samin naapuriin, olihan siinä yksi kerrostalo välissä. Minun asuntoa kutsuttiin kellarikerrokseksi, koska asunto oli puoliksi maan alla. Kerrostalo johon muutin oli rakennettu rinteeseen, joten minulla oli oma takapiha. Takapihalta avautui näkymä hautuumaalle. Kuulin erittäin usein, että ainakin on hiljaiset naapurit. Kun saavuin suomeen ja menin ensimmäistä kertaa asuntooni, äiti ja iskä olivat suorittaneet muuton valmiiksi. Se helpotti erittäin paljon stressi tasoa, jonka kotiin palaaminen aiheutti. Se oli pitkän matkustuspäivän jälkeen mahtava tunne päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Hetken mietittyäni tulevaisuuttani, päätin ottaa yhteyttä opettajaani. Kysyin mahdollisuudesta opiskella vielä tarjoiliaksi. Hotelli- ja ravintola-alalla riittää, kun opiskelee 3 vuotta toista ammattia, niin valmistumisen jälkeen toisen tutkinnon voi suorittaa vuodessa (nuorten puolella). V...

Palasin Fuengirolaan vielä sekavemmissa tunnetiloissa kuin aiemmin. Teki hyvää Suomi-loman jälkeen päästä takaisin töihin. Sai oman ajatusmaailman pauselle. Vietin laatu aikaa ystävien ja Alinan kanssa. Tein paljon töitä, mutta silti omatuntoa kolkutti se, että mummo oli suomessa. Mummo oli kuitenkin ihminen, kuka oli ollut aina elämässäni läsnä. Olen perinyt häneltä monia luonteenpiirteitä. Kun olin ammattikoulussa olimme todella läheisiä, koska hän asui melkein naapurissa. Menin hyvin usein koulun jälkeen mummolle. Hänelle pystyin kertomaan avoimesti kaikesta ja hän oli erittäin hyvä kuuntelemaan. Meillä oli erittäin hyvä suhde ottaen huomioon mikä pahainen teini minä olin. Hän auttoi minua tekemään elämässä oikeita valintoja ja potki persuksille, jos meinasi ote lipsua elämästä. Asuimme Alinan kanssa asunnossa, jossa oli kolme makuuhuonetta. Meille muutti meidän lisäksi väliaikaisesti 3 muuta ihmistä ja koira. Draamalta ja koomisilta tilanteilta ei voinut välttyä. Jotenkin s...

Ensi kosketus suomeen oli shokki. Uusi rakentamani elämä jäi taakse. Tiesin, että olen suomessa vain kuukauden.. Se oli erittäin sekava kuukausi tunteiden puolesta. Oli aivan ihanaa nähdä ystäviä pitkästäaikaa. Hetken vaati toipua shokista, jonka aiheutti kaljatuopin hinta. Tuntui siltä, että jotain puuttuu.. Että yhtälö ei ole sama, kuin lähtiessä. Ei tietenkään kaikki ole ennallaan, jos olet puoli vuotta poissa. Ympärillä olevat asiat ja ihmiset olivat jatkaneet matkaa eteenpäin, etkä enään tiennyt missä oma paikkasi on. Yllättävän nopeasti löysin taas yhteyden entiseen elämään, enkä vierastanut ystäviäni enää paljoa. Paluu ei tuntunut helpolta, koska Fuengirola on oma kuplansa, josta on erittäin vaikea päästä pois. Kun palasin kotiin, tapasin uudestaan tämän ystävällisen nuoren miehen. Häntä kutsutaan nimellä Sami. Meidän ajatusmaailmat kohtasivat erittäin hyvin. Hän tutustui minun ystäviini ja hänestä tuli osa meidän kaveriporukkaa. Sen verran temperamenttisia olemme mole...

7.3.2016 Minun maailman rakkain saapui aurinkorannikolle. Sisareni oli ottanut itselleen kymmenenen päivän lomamatkan lämpimään. Kuvitteliko joku oikeasti tuolloin, että minä päästäisin sen vielä pois minun luonta? Venytettiin Alinan lomamatkaa viikolla, ostettiin sille kaverilta yli jääneet liput AGP-HEL, HEL-AGP. Suomessa hän kävi miettimään, että mitä hän täällä tekee ja sitäpaitsi olisi ilmainen lento takaisin espanjaan.. Pidempään miettimättä Alina pakkasi laukun ja lähti määrittämättömän pituiselle matkalle espanjaan. Sain järjestettyä myös Alinalle työpaikan siitä pienestä kuppilasta.. Tosin hän itse sai tietää asiasta, kun soitin hänelle ja sanoin "Tota ööö.. Ois semmone pien juttu ko tota... Miulla on huomenna työvuorot päällekkäi, eli sie meet huomen baarille töihi, heippa!" Alina muutti minun kämppikseksi. Tässä kohtaa olin erittäin kiitollinen siitä väärinkäsityksestä kaksiota kohtaan. Arki alkoi muodostua pikkuhiljaa.. Omalla kohdalla se oli erittäin työp...

Kirjoitin reissussa päiväkirjaa. Valitettavasti olen hävittänyt sen. Se on osa syy minkä takia kirjoitan tätä blogia. En halua, että muistot unohtuvat. Sellainen tunne kuin koti-ikävä ei kyllä helpolla unohdu. Kirjoitin päiväkirjaani kolmen viikon ulkomailla olon jälkeen "Vittu että voi ihmisellä olla kova koti-ikävä, miulla on ikävä jopa *paikalliskuppilan* röökikopin seinällä olevaa Irwin Goodmanin naamaa.!" Ennen reissun päälle lähtemistä asuin Lappeenrannassa pienessä yksiössä. Asuin hetken ystävieni nurkissa, kunnes lähtöpäivä koitti. Niiden päivien aikana tutustuin todella mukavaan nuoreen mieheen, jonka kanssa meistä tuli ystäviä facebookissa. Hänen kanssa viestittely toi tietynlaista turvaa, koska hän oli juuri muuttanut Lappeenrantaan, joten hän tiesi miltä tuntuu olla vieraassa paikassa josta ei tunne ketään. Toinen erittäin tärkeä tukipilari oli isosiskoni. Asuimme 16-vuotta saman katon alla ja sen jälkeen asuimme samassa kerrostalossa, samassa rapussa, mutta...

Hola! Olen Henna 21-vuotias bumerangi Lappeenrannasta. Tällä hetkellä asun suomessa, mutta täällä kirjoitan myös elämästäni Fuengirolassa. Muutin Fuengirolaan tammikuussa 2016 työharjoitteluun, siitä alkoikin edestakaisin lentäminen. Ammatiltani olen kokki ja tarjoilija. Tällä hetkellä työskenten baarimikkona pienessä pubissa. 3.1.2016 Perhosia vatsassa. Rakas ystävä, sisko ja iskä mukana lentokentällä. Itkuisten jäähyväisten jälkeen oli aika mennä turvatarkastuksesta läpi. Onneksi iskä lähti mukaan. Olin täyttänyt 3kk aiemmin 18-vuotta, joten jännitys oli suuri. Pystyin jättämään taakse entisen arjen, omat virheet ja menetykset. Valitettavasti taakse jäi myös ystävät ja perhe. Lentokone laskeutui Malagan lentokentälle. Kun koneen ovet aukesivat niin se ilman kosteus ja aurinko saivat väkisinkin hymyn huulille. Lähdimme isäni kanssa etsimään meidän vuokra-autoa. Saatiin auto vuokrattua ja lähdimme suunnistamaan kohti Fuengirolaa. Karttana meillä oli post-it lappu johon ol...